Neulominen on ihana tapa meditoida.

Valitsen langan, joka tuntuu minusta erityisen miellyttävältä ja etsin lempi neulepuikkoni. Tänään, en tarvitse ohjeita, vaan voin neuloa jotain sellaista, joka tuntuu luontevalta ja helpolta. Laitan tarvikkeet syliini ja hengittelen hetken kaikessa rauhassa. Kuuntelen hengitystäni ja huomaan, kuinka taustaäänet pikkuhiljaa hieman vaimenee. Annan itselleni mahdollisuuden neuloa keskeytyksettä, juuri sellaisen ajan, kun tuntuu tarpeelliselta. Sallin itselleni tämän hetken. Otan itselleni aikaa ja tilaa neulomiselle. Sillä ei ole merkitystä, mitä tapahtuu seuraavaksi, tai mitä tapahtui ennen tätä. 

 Luon silmukat ja tunnen kuinka lanka kulkee sormeni yli ja miltä puikot tuntuvat käissäni. Ei ole kiirettä. Voin neuloa juuri niin hitaasti, kuin tuntuu hyvältä. 

Vedän ilmaa nenän kautta sisään ja huomaan, miltä lanka tuoksuu neuloessani. Tunnen lämpöä ajatellessani lankakauppiasta, kehräämöä. lampuria ja lampaita, joilta villa on peräisin. Lähetän heille kopallisen rakkautta samalla, kun neulon. 

Yritän luopua tarpeesta arvostella käsiaani ja istuttaa mieleeni sen sijaan ihmetyksen, rakkaudellisuuden ja luomisen siemenen. On ihmeellistä, kuinka luon jotain uutta kerros kerrokselta!

Niin, kuin monet muutkin mielenhallintatekniikat, myös neulominen saattaa helpottaa osaltaan kipua. Se on myös lempeä ja hauska tapa vähentää stressiä. 

Kuulun itsekin niihin, joilla on vaikea sallia itselleen meditointihetkiä, mutta neulominen on jotain, jota vastaan mieleni ei tunnu kapinoivan. On hauskaa, että meditoidessa voi luoda jotain uutta. Neulomisen rytmi rauhottaa ja rentouttaa mieltä. 

Pidätkö sinäkin neulomisesta? 

- Riina